Muutto uuteen taloon toi myös pienen nettikatkoksen, mutta nyt toimii taas!

Juhannuskin oli ja meni. Oli tosi kivaa. En ois ehkä ees enää halunnu tulla takasin. Ensin oltiin torstaista lauantaihin Koon sukulaisissa ilman sukulaisia. Kahdestaan siis vietettiin laatuaikaa (jalkapalloo). Koo, sauna, oma piha ja nasukrilli. En mie muuta olis kaivannukkaa. Ees vesisade ei haitannu, koska rillaukset ehdittiin hoitaa ennen sitä ja saunasta oli vaan kiva käydä vilvottelemassa sateessa. 

Lauantaina Simpe ja Kampe haki meidät mökille. Niitten lisäks siellä oli myös poppoot tietty ja miun kummitukset. Eli lisää hyvää ruokaa, juomaa ja saunaa. Ja aurinkoa. Ja itikoita. Ja kissavieras, joka todennäkösesti suunnitteli vauvojen synnyttämistä meidän navettaan tai mökin alle. Saatiin (en oo ihan varma oliko se saatiin vai jouduttiin) nukkua Koon kanssa mummonmökissä. Se on jänskä mökki, täynnä historiaa ja menneitä aikoja. Meijän pappa on siinä pienestä pojasta asunu. Ja isän mummo asusti siinä reilusti 80-luvun puolelle, mutta sen jälkeen sitä on asuttanu lähinnä hiiret ja rotat (ainaki kaikista niistä kymmenistä luurangoista ja muumioista päätellen mitä löyty lattian alta ja seinien ja katon välistä). Nyt vihdoin viimesyksynä isä sai "remontin" valmiiksi ja myö taidettiin olla nyt ekat yövieraat valmiissa mökissä. Ihan hassua oli nukkua mummon sängyssä ja ajatella sitä kokonaista 8n hengen perhettä, joka niissä kahdessa pikkuhuoneessa on asunu monta vuotta kesät talvet.

Tähän väliin meinasin laittaa muutaman kuvan mökistä, mutta kun taas kaikki tökkii (taas yksi painavasyy muuton harkintalistalla), niin en jaksa. Kuvat tulee sitten joskus perästä. No nasusta ees sain onneks kuvan:)

Vähän kyllä ikävä kotiin, pakko myöntää. Kaks ja puol viikkoa jäljellä. Aika haikeeta seki kyllä...