Kotimatkalla poikkesin viel moikkaa Nuksuu. Tämmönen höppelö se on  

Voiko siltä muka mittään kieltää kun se tuolleen laskee kuonon syliin ja tillittellee noilla silmillään? En mie ainakaa vois:) Miusta on hauskaa kun nuo sen korvat on tolleen sivuille päin, kun niitten oikeesti kuuluis lurpattaa nätisti etiäpäi. Sopii sen luonteeseen täydellisesti, että se on vähän tuommosen huithapelin näkönen kun korvatki vinksottaa!

Käytiin uittamassa sitä illalla kuuman päivän päätteeks ja nyt se jo uskaltautu melkein uimaan...se reppana kai vähän pelkää uimista. Ei se vettä pelkää, mutta uimista vissiinki:D Nii ja ku yks uskalias sorsa tuli aika lähelle rantaa, niin Nuka, jonka tehtävä oikeesti olis houkutella vesilintuja metsästäjien lähettyville, ei oikein tienny mitä se olis tehny ja pääty sitten lopulta siihen, että ei sinne järveen enää uskalla mennä:)

Ylihuomenna nähään taas Nuksun kaa möksällä!! jeeejeeejeee:)